13. kesäkuuta 2010

Laki se Sielun hirmutta...

Eräs esi-isäni, Kyrön kappalainen Heikki Martinpoika Filla, syntyi Vähässäkyrössä 1530. Seitsemän vuotta ennen hänen syntymäänsä Kustaa Vaasa oli tullut Ruotsin kuninkaaksi ja hänen aikanaan toteutettiin luterilainen uskonpuhdistus.
Vuodesta 1573  kirkkoherrat eivät saaneet enää pitää palkattomia apupappeja kappelien hoitamista varten, joten kappalaisista tuli seurakuntapappeja. Heidän tehtävänsä oli katolisuuden kitkeminen ja luterilaisuuden juurruttaminen uskonkappaleita opettamalla. Agricolan "Se Wsi Testamenti" ilmestyi 1548 eli Heikin ollessa 18-vuotias.


Heikki oli avioliitossa Valpuri Matintyttären kanssa. Heillä oli kolme poikaa, Matti, Olavi ja Klemetti.

Sanoi Agricola: "Wai, eike se Pappein Wirca ole? Studera, sarnaa, ia Rucole. Hwij häpie, se Wähe quin kirioitetan, haruoin se sarnatan eli luetan. Quingas wastat Sen HERRAN Domios, ettes aighas culutat Laiskuos. Oij sine surckia Locasecki, etkö neite Mieleses ecke. Haiseua Raato oleuas, ia Matoin Eues cooltuas"
Olisiko jotenkin näin: "Vai eikö se pappien virka ole, opiskella, saarnata ja rukoilla? Hyi häpeä, se vähä kun kirjoitetaan, harvoin sitä saarnataan tai luetaan. Kuinka vastaat sen Herran tuomiolla, kun aikaasi kulutat laiskuudessa. Oi sinä surkea lokasäkki, etkö näitä mielessäs äkkää. Haiseva raato olet, ja matoin eväs kuoltuas."

1. kesäkuuta 2010

Esi-isäni Lauri Valentininpoika Pungemakar oli kukkaromaakari 500 vuotta sitten

Pungemakarin (Punkarin) maakauppiassuvun lähtökohta oli Isonkyrön Orismala, missä asuneella Lauri Pungemakarilla oli kolme poikaa. Asiakirjoista ei voi varmasti päätellä, oliko kukkarontekijää tarkoittava nimi pungemakare vielä 1500-luvulla ammattinimi vai oliko se jo muuttunut pelkäksi sukunimeksi.
Olavi Laurinpoika rupesi kauppiaaksi ehkä myydäkseen suvun muiden jäsenten käsityötuotteita. 1540- ja 1550-luvuilla hän purjehti melko säännöllisesti Kemin markkinapaikalle. Verokirjoista voi todeta, miten hänen varallisuutensa kaupankäynnin avulla vuosi vuodelta kasvoi. Vuonna 1548 hänellä oli vain 2 punnanalaa peltoa, mutta kymmenen vuotta myöhemmin jo 4 punnanalaa  (4,1 ha). Suunnilleen samaan aikaan hänen lypsylehmiensä määrä lisääntyi 6:sta 18:aan. Vuonna 1560 Olli Punkari olikin suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurin karjanomistaja.

Tiedot: MinSläkt 3.6, Programmet tillhör: Ossian Mesterton

Kukkaron historiaa
Irtotaskuja edelsivät vyöhön kiinnitetyt metallikoukut, vyöt ja vyölliset, joista roikkuivat monenlaiset tarvikkeet kuten kukkaro, neulikko, veitsi tuppineen, vaskikampa ja ompelukoukku. Kukkarossa pidettiin rahaa ja ompelutarvikkeita ja se suljettiin koristeellisilla nauhoilla. Vyölliset syrjäytyivät Ruotsista maahamme tulleen irtotaskun tieltä.  Kuva Markku Haverinen: Pyhäjärveltä peräisin oleva vyöllinen oli esillä  Aarteita Karjalasta - Wiipurilainen Osakunta 350 vuotta -näyttelyssä Suomen kansallismuseossa 4.4. - 27.7.2003.

Kiitos käynnistä!