3. joulukuuta 2010

Rasiasta toiseen

Tätini ompelurasia ei ole kovinkaan kaunis tai erikoinen esine. Mitä lie 1940-lukua. Yritin nettailla tietoja, mutta mahdotontahan se oli; rasiassa ei ole muuta vinkkiä kuin kannen sisäpuolelle kirjoitettu Savitaipale 119 ja pohjassa hinta 85,-. Etsin aikani ja saavuin Savitaipaleelle Saara Heikkisen puusepänverstaaseen


Käden taiturit asuttavat pitäjäntupaa
Kirjoittanut Saija Räty, LÄNSI-SAIMAAN SANOMAT, 26.11.2010 (lyhennelmä)

Puupölyn tuoksu leijailee verstaan puolelta vastaan, kun puuseppä-artesaani Saara Heikkinen hioo työn alla olevaa keinuhevosta. Heikkisen paja pyörii Savitaipaleen vanhassa kunnantalossa jo yhdeksättä vuotta. Samoissa tiloissa työskentelee keraamikko Sari Kouki.

Heikkinen työskenteli aiemmin graafisella alalla ja asui Kuusankoskella. Oikeastaan juuri vanha kunnantalo houkutteli hänet Savitaipaleen kirkonkylään. Ennen käsityöläisten tuloa vanhalla puutalolla on ollut tehtäviä joka lähtöön.
Alkujaan pitäjäntupana palvellut talo oli kotiseutuneuvos Pertti Jurvasen mukaan Savitaipaleen ensimmäinen virallinen rakennus.
–Siellä sai oikaista penkille pitkäkseen ja jatkaa sitten matkaa. Tuvassa pidettiin kokouksia ja järjestystä piti vahtimestari, hän tietää.
Pitäjäntupa oli alun perin huomattavasti nykyistä olomuotoaan pienempi. Esimerkiksi käsityökeskuksen siipi rakennettiin väliaikaiseksi kirkoksi, kun varsinainen kirkko paloi.

2 kommenttia:

Lezzie kirjoitti...

Olipas mielenkiintoinen paikka tuo Savitaipaleen puupaja.

Okariina kirjoitti...

Hei! Niin on, kun on taitava naispuuseppä. Hienoja entisöintitöitäkin tekee. Talolla on mielenkiintoinen historia. No, vähän aasinsiltaahan tässä, mutta kiva löytö. Tuo kansanomainen rasiahan voi olla vaikka sota-ajan puhdetyö. Kiitti taas, Outi

Kiitos käynnistä!