Uutisia Tiutisen kansakoulusta v. 1910

Kotkan kaupunginhallituksen päätöksestä lakkauttaa Tiutisen saaren koulu keskustellaan paljon sekä netin keskustelupalstoilla että lehdistössä. Kuuluisa koulu on päässyt uutisiin myös ennen sen perustamispäätöstä yli 100 vuotta sitten.  Kuvat Eteenpäin-lehden uutisleikkeistä ovat tämän jutun lopussa: Kansalliskirjaston digitoidut aineistot / sanomalehdet.

Ensimmäinen leike on 31.7.1910 päivätty kuulutus kuukautta myöhemmin pidetystä Kymin kunnan väliaikaisesta kuntakokouksesta. Asialistalla ovat olleet mm. isänisäni Mikko Aution ja muiden tiutislaisten valitus kuvernöörille Kymin kunnan kielteisestä päätöksestä perustaa kansakoulu Tiutisen saarelle. Toisessa leikkeessä 13.12.1910 uutisoidaan, että kuvernööri on valituksen johdosta velvoittanut Kymin kunnan perustamaan koulun Tiutiseen. Joitakin kymiläisiä päätös ei miellyttänyt, ja he uhkailivat valittaa päätöksestä jopa senaattiin asti.
Koulu perustettiin lopulta monien vaiheiden jälkeen. Isäni Leo, joka oli Mikko Aution esikoinen, syntyi kesäkuussa 1910 Tiutisessa ja sai sitten käydä sisaruksineen kyseistä koulua.

Leikkeet selkokielisinä siinä kieliasussa kuin ne on julkaistu:

Eteenpäin-lehti 13.8.1910:

Kuulutus: Kymin kunnan väliaikainen kuntakokous pidetään kunnan talolla Kymin Eskolassa lauantaina 18 p. elokuuta 1910 klo 10 e.p.p, jossa:

1.----------

2.----------

3. Annetaan lausunto Kuvernöörin virastolle Mikko Aution y.m. valituksen johdosta koskeva kansakoulun perustamista Tiutisen saarelle.

Kymissä 31. p. heinäkuuta 1910.

Hugo Ruotzi.

Eteenpäin-lehti 13. joulukuuta 1910:

Tiutisen saaren kansakouluasia

Tiutisen saaren kansakouluasia oli taas tk. 10 pnä Kymin kuntakokouksessa esillä. Kuten muistetaan pyysivät Tiutisen asukkaat, että heidän saarelleen rakennettaisiin kansakoulu lähimmässä tulevaisuudessa. Ja, vaikka Tiutiselaisten puolesta tuotiin esille monia tärkeitä syitä ja esitettiin niitä vaikeuksia, joita saarelaisilla on mahdoton välttää, saadakseen lapsiaan Hallan ja Kotkan kansakouluihin, ja esitettiin myöskin, että Tiutisesta on kansakouluijässä olevia lapsia enempikin kuin se määrä, jolle asetus määrää koulun perustettavaksi, ei Kymin kunta kumminkaan suostunut perustamaan kansakoulua sanotulle saarelle, vaan silmää räpäyttämättä hylkäsi anomuksen.

Tästä Kymin kunnan menettelystä valittivat tiutiselaiset kuvernöörin virastoon. Kuvernööri antamallaan päätöksellä velvoittikin Kymin kunnan heti avaamaan kansakoulun Tiutisen saarelle. Tämä kuvernöörin päätös se nyt sitte julaistiin Kymin kuntakokouksessa tk. 10. pnä.

Kuvernöörin päätös tuntui olevan joillekuille kymiläisille vastenmielinen. Kansakoulujen tarkastaja hra Roine ihmetteli etenkin Kymin herrojen hitaisuutta, kuinka esim. Kymin nimismies on hitainen antamaan päätöksiä asianomaisille. Tästä johtuu, että kun päätöksiä on viivytelty, on syyslukukausi pian lopussa ja on vaikeampi kesken lukuvuotta koulua avata. Ehdoitti kumminkin koulua avattavaksi.

Mutta ne kymiläiset, joita tuo kuvernöörin antama päätös tuntui tikuttavan, jurnuttivat, että valitetaan senaattiin. Ja niinhän se kokouksessa olijain enemmistön päätökseksi tuli, että senaattiin valitetaan siitä kuvernöörin päätöksestä. Oikeen sapelisenaattiin! Etteivät vaan valittajat nuolisi tikkua kielehensä. Pääasia on se, että Tiutisen asujamet jäivät toistaiseksi kipeästi kaipaamaan kansakoulua.