1. lokakuuta 2008

Pikaviestintää ystävien kesken ennen ja nyt

Taidemaalari ja keksijä Morse, tuolloin 41-vuotias, oli vuonna 1832 laivalla palaamassa Euroopasta Amerikkaan, kun päivällispöytäkeskustelu sähkömagnetismista antoi hänelle ajatuksen lennättimestä. Laivamatkan aikana hän luonnosteli lennätinkoodin numeroiden välittämiseksi lyhyistä ja pitkistä sähköimpulsseista koostuvina koodeina. Uuden koodin, jossa oli suoraan vastineet aakkosille, Morse kehitti myöhemmin lennättimeen liikekumppaninsa Alfred Vailin kanssa. Nykyisin "mesetetään" kännyköillä ja netissä.

Löysin yllättäen kaksi hyvää ystävääni vuosien takaa. Toinen putkahti esiin Facebookissa, toisen tapasin kännykkäviestillä yhteisen tutun välityksellä. Internetin kautta löysin myös isäni amerikanserkun, jonka tunsin vain perintöalbumin sivuilta.
Kännykät ja tietokoneet ovat hyödyllisiä, mutta vähän ristiriitaisia: sukulaiseni olivat kirjeenvaihdossa tämän amerikanserkun perheen kanssa, joten voin lueskella ilokseni silloin tällöin heidän fingelskaksi kirjoittamiaan mielenkiintoisia kuulumisia 1940-luvun New Yorkista. Olisi moni hauska yksityiskohta menneisyydestä jäänyt pimentoon ilman näitä dokumentteja.
Katoammeko me tulevien polvien tietoisuudesta, kun viestittelemme toisillemme vain sähköisesti? Päiväkirjankin korvaa blogi. Voihan kaiken tietenkin tulostaa ja arkistoida, mutta tuleeko sitä tehtyä?
Minun mielestäni kirjeitä on välillä ihan hauskaa kirjoittaa käsin. Ilahduttaa ystäväänikin taatusti enemmän kuin kiireinen netti- tai kännykkäviesti. Toisaalta: moni asia olisi huonommin ilman näitä vempaimia.

Ei kommentteja:

Kiitos käynnistä!