Esi-isämme Michel Skotte tuli spekulointien mukaan Skotlannista palkkasoturiksi Kustaa II Adolfin joukkoihin. Hän oli majoitusmestari ja ratsutilallinen, joka sai Pyhtäältä läänityksiä palveluksistaan. Sukututkijat ovat arvelleet tämän Mikon olleen Scott-klaanin pikkuaatelinen.
Skotlannissa aatelisten vanhimmat pojat perivät arvon ja maat, nuoremmat koulutettiin useimmiten palkkasotureiksi Euroopan armeijoihin. Suomeenkin heitä tuli paljon. Michel Skåthin leski, Malin Pehrsdotter, mainitaan useampaan kertaan läänintileissä hänen kuitatessaan vuotuista viljaeläkettä; viimeisen kerran 1657. Ohessa tätä koskeva päätös (KA 8564:709) vuodelta 1632:
Alldenstund sedelvisersches hustru Malins man sal: Michel Skåth haffur varit een gamble cronones tienare och krigsman hvilken och uthi samma tiens haffuer måst settia lifvedt ditt, Och som, icke allenast sielff ähr blindh, uthan och som hennes små dötter ähre och blind, haffur icke heller någodt att hielpa sigh medh, uthan leffuer uthi störste eländigheet, Och såsom hon bådhe för h: K: M:ts långlige uthebliffuande, så väll som sin stor ålderdooms schvagheet skyldh, icke kan besökia högst:te H: K: M:ts om någon hielp, Och man visserligen förmunder dhär h: K: M:ts nåde få mehr i rijkett skadder, skola h: k: m:ts samme hennes mans långige tienst, och hennes stoor elendigheet, ansee, Och nådigast henne med någodt betenkie, haffver man alltså opå hgstbe:te h: k: m:ts wegne och nådige behogh, bevilliande och efter låtit att hon åhrligen och i sin liffstijdh, må och schall bekomma aff fougden här i Kymmenegårdhs län sex t:r öde spanmahl. Befalles fördenskuld be:te fougde den dår nu åhr, eller här efter kan tillförordnadt bliffua, sigh härefter att rette, och henne för: sex t:r spanmåhl ovögerligen och i rätten tid bekomma låtha, icke tilfogandes henne här emot någodt inpass efter henne därmedh långsamligen upphålla, rettandes sigh här efter aff Weckelax Prestegårdh denn 29. Februari åhr 1632. Gabriel Oxenstierna, frijherre till Mörby och Lindholm (allekirjoitus)
 |
| Axel Oxenstierna |
Allekirjoittaja-Gabriel (1586-1656) oli Kustaa II Adolfille läheisen valtaneuvos Axel Oxenstiernan (1583-1654) serkku, mutta Axelilla oli myös saman niminen veli, jolle Mirkka Lappalainen on omistanut teoksensa "Maailman painavin raha". Kuningas kaatui Lützenin taistelussa 1632,
jolloin hänen 6-vuotias tyttärensä Kristiina peri kruunun.
Käytännössä maata hallitsi Axel siihen asti, kun kuningatar aikuistui.
Axelin Gabriel-serkku oli Suomen kenraalikuvernööri, valtaneuvos sekä Korsholman ja Vaasan kreivi. Hän oli Ruotsin valtakunnan rahavarainhoitaja ja Malinin eläkkeen allekirjoittaja.
Kirjailija kertoo kustantajan sivulla teoksestaan:
"Minulta on kysytty usein, miksi ihmeessä omistin uuden kirjani Gabriel Oxenstiernalle - aatelisherralle, josta juuri kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Gabriel Oxenstierna oli ruotsalainen aristokraatti, joka eli 1500- ja 1600-lukujen taitteessa. Hänen elämänkaarensa ei ollut mitenkään erikoinen, vaan hän soti ja hoiti hallintoa niin kuin kaikki muutkin aateliset. Hänen veljensä Axel oli Pohjolan historian ehkä suurin valtionero, jonka toimien ansiosta Ruotsista tuli suurvalta. Gabriel oli veljensä läheinen tukija. Kun Axel seikkaili 30-vuotisen sodan Euroopassa, Gabriel kirjoitteli hänelle pitkiä kirjeitä, joissa hän selosti kotimaan poliittisia kuvioita, juoni avioliittoja ja kertoi lemmenskandaaleista... " Lue koko artikkeli:
1 kommentti:
Lähetä kommentti