Kukallisen peltipurkin arvoitus. Osa 1

Tässä ruusuisessa purkissa toimme anopilleni tuliaiskahvia ensimmäisellä Ruoveden käynnilläni huhtikuussa 1966. Kerroin reissusta aiemmin otsikolla "Kulttuurikunnasta toiseen".

Nostalginen purkki löytyi kesätalomme keittiön pimeän yläkaapin perimmäisestä nurkasta ihmeen painavana ja kansi juuttuneena lujasti kiinni. Yritin epätoivoisesti avata sitä, mutta luovutin, kun mielikuvitukseni näki purkin sisällä jotain kummallista. Miksi se painaa niin paljon, eikä aukea... Mitä siihen on kätketty...

Vein äsken vähän kanttaan raottaneen mystisen muistopurkin ulos ja kuvasin sen, mutta avaamisen jätän pojalleni; hän tulee viikonloppuna. Kerron sitten, mitä löysimme.

Arvoitus ratkeaa: 
http://outi-autio.blogspot.com/2011/07/kukallisen-peltipurkin-arvoitus-osa-2.html

Kukallisen peltipurkin arvoitus. Osa 2

Poikani siirsi tuloaan, joten rohkaisin mieleni ja avasin salaperäisen ruusu-purkin itse. Jouduin käyttämään veistä avukseni, niin tiukassa kansi oli. Ei ihme, että purkki painoi: se oli täynnä erilaisia tinahevosenkenkiä, vanhoja ja vähän uudempia. Täysi mysteeri minulle. Nyt täytyy varmaan laskea talismaanit ja kehittää jokin systeemi niistä lottoa varten. Tällaista tapahtuu vain tässä talossa. Niin se on.
Olen minäkin kummallinen: ensimmäiseksi tuli mieleen rikkaudet. Toivon siis terveyttä. No joo, rahallahan sitäkin saa tiettyyn pisteeseen asti, joten molempi parempi. Antaa tulla kumpaakin.
Kotitieto.fi -sivulla on vinkki uudenvuodentinojen uusiokäytöksi. Aion kokeilla tekemällä vaikkapa tuulikannelmobilen sydämistä ja tähdistä.

Kotitieto.fi vinkkaa: Uudenvuoden tina ei ole kertakäyttötavaraa, siitä voi valaa piparkakkumuottien avulla sydämiä ja tähtiä.  Palamattomalle alustalle, esim. alumiinifolion päälle asetettuun muottiin kaadetaan sulaa tinaa, joka jäähtyy kauniisti muotin muotoihin.

Olen kerran valanut tinasta auringonkukan, mutta sisareni oppilaat ilmeisesti veivät sen mennessään kuvaamataidon tunnilla. Varoitus: tinaahan nämä kengät eivät täysin ole, vaan lyijypitoista ongelmajätettä.

Tarinan 1. osa:
http://outi-autio.blogspot.com/2011/06/kukallisen-peltipurkin-arvoitus-osa-1.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Talismaani

Tuliaisia sodasta

Tässä tätini laivastossa palvelleen miehen jatkosodassa askaroimia puhdetöitä. Kannen sisäpuolelta ilmenee, että asemapaikka on ollut Suursaari. Tätini säilytti näissä korujaan. Myös isäni toi tällaisia sotatuliaisia. Näin kertoo Wikipedia: "Erityisesti jatkosodan aikana puhdetöiksi nimitettiin miesten vapaa-aikanaan tai rintaman tilanteen muutoin salliessa tekemiä käsitöitä. Puhdetyöt olivat asemasodan ilmiö. Puhdetöinä tehtiin esimerkiksi kalusteita tai puu- ja tuohiastioita, laajimmillaan jopa kokonaisia rakennuksia. Puhdetöihin suhtauduttiin ristiriitaisesti: parhaimmillaan ne kohensivat mielialaa ja antoivat hyödyllistä tekemistä, pahimmillaan veivät aikaa harjoituksilta ja asemien kunnostamiselta."

(Siniset sanat ovat linkkejä).

Talvisodan muistomalja

Tämä malja on kuulunut mieheni isälle. Surffailin netissä ja löysin yhden vastaavan. Sanotaan harvinaiseksi väriksi ja arvoksi 190 euroa. Samapa tuo. Ei se varmaan ihan heti myyntiin tule. Toisella puolella on kohonumeroin vuosiluvut 1939-1940.

Malja on Riihimäen lasitehtaan tuotantoa. Otan kiitollisena vastaan lisätietoja.

Voita ilman pottuja?

Painoindeksini on normaalin rajoissa, mutta silti veren rasva-arvot ovat aivan kamalat, ja diabetes kakkonenkin on riesanani. Vähän huolestuttaa, sillä isäni suvun miehet ovat kuolleet sydäninfarktiin parhaassa iässään, naiset vähän myöhemmin. 

Olen aika vakuuttunut monien kokeilujeni jälkeen, että vika minun koh-dallani on hiilihydraateissa tai ainakin niissä nopeissa. Nyt alan kokeil-la "Sundqvistia ja Heikkilää". Vaikeinta on uuden rasva-ajattelun omak-suminen ja perunoista luopuminen. Juhannuksena ainakin syön uusia perunoita!

Kuvasin Maa elää -näyttelyn perunatiedotuspöydän Järvenpäässä 2009.
"Yllätä iloisesti. Pottuile reilusti." on kuvan oppaiden nimi.

http://sundqvist.blogspot.com/
http://www.anttiheikkila.com/

Peter Panin isä ja Mackintoshin Laatutyttö

Pengoin tänään vaihteeksi vintin laatikoita löytääkseni vanhoja peltirasioita, joita olen alkanut keräillä. Käteeni osui isäni muistorikas nippelirasia täynnä ruosteisia ruuveja, arvottomia avaimia ynnä muita tarpeettomia tarvikkeita.

Parhaina päivinään, 1950-luvulla, tämä isäni seiloriserkun tuliaisiksi tuoma Mackintoshin Quality Street -rasia piti sisällään ihania toffee- ja suklaa-makeisia. Rasiasta puuttuu kansi, mutta ei haittaa. Netti kertoi minulle, että Mackintoshin tehdas lainasi tuotteilleen nimen skotlantilaisen Sir James Matthew Barrien (1860-1937), kirjailijanimeltään J. M. Barrie, näytelmästä Quality Street. Suomessa näytelmä sai nimekseen Laatutyttö. Kirjailijan tunnetuin teos lienee Peter Pan.

Napoleonin aikaan sijoittuvasta näytelmästä tehtiin pari elokuvaakin. Kuvassa 1927 filmatun version pääosan esittäjä, ihastuttava Marion Davies. Elokuvan ohjasi MGM:lle Sidney Franklin. Kymmenen vuotta myöhemmässä versiossa nähtiin Laatutyttönä Katharine Hepburn. Näytelmä ei menestynyt kovin hyvin USA:ssa, mutta Lontoossa siitä tuli jättimenestys.

http://en.wikipedia.org/wiki/Quality_Street_(play)
q=vintage+tins&hl=fi&rlz=1T4ADRA_fiFI430FI431&prmd=ivns&source=lnms&tbm=isch&ei=l8L5TZbaBIie-Qb0jfG1Aw&sa=X&oi=mode_link&ct=mode&cd=2&ved=0CCkQ_AUoAQ&biw=1366&bih=566

Kustaa IV Adolfin kiehtova kuparikillinki

Löysin isäni rahakokoelmasta 1/2 skillingin kuparikolikon vuodelta 1803. Siinä on toisella puolella Kustaa IV Adolfin monogrammi ja  toisella nuolet ristissä. Kustaa IV oli maamme viimeinen ruotsalainen hallitsija. Hänen kautensa päättyi Suomen Sotaan. Mielikuvitukseni päätti, että skillinki on ollut mukana kyseisessä sodassa jonkun sotilaan taskussa, koska siinä on selvä pistimen tai luodin tekemä klommo. Ties vaikka olisi pelastanut tuon  sankarin   hengen. Minussa ei ole pienintäkään numismaatikon vikaa, joten en osaa mitään todellista tästä sanoa. Kiehtova raha kuitenkin.

Wikipedia: Historioitsijat ovat yleensä pitäneet Kustaa IV Aadolfia huonona hallitsijana. Häntä on luonnehdittu ahdasmieliseksi ja jääräpäiseksi mieheksi, joka syyllistyi karkeisiin ulkopoliittisiin virheisiin ja vei siten Ruotsin yhteen historiansa pahimmista kriiseistä. Runeberg teki hänestä Vänrikki Stoolin Tarinoissa mahtipontisen typeryksen: 

Kuningas juhlallisna, kuin mikä jumala,
kahdennentoista Kaarlen nyt nähtiin puvussa.
Täll' erää liian ylväs hän oli puhumaan,
salissa pitkill' astui hän askelilla vaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_IV_Aadolf