16. toukokuuta 2012

Liebster Blog -kiertopalkinto


Satu Kantojärvi osoitteesta http://satuntarinat.blogspot.com/ palkitsi blogini antamalla sille bloggaajien toisilleen jakaman kiertopalkinnon. Sydämellinen kiitos hänelle. Suosittelen liittymään hänen mielenkiintoisten, omaakin aihepiiriäni sivuavien tarinoittensa lukijoihin. Idea tässä on, että bloggaajat palkitsevat mielestään maininnan ansaitsevat blogit ja palkinnon saaneet puolestaan kierrättävät palkintoa eteenpäin.
Tässä kiertopalkinnon ohjeet:
1. Kiitä antajaa ja linkitä hänen blogiinsa
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi jolla on alle 200 lukijaa, ja kerro se heille jättämällä kommentti
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi
4. Pyydä palkinnon saaneita jakamaan sen eteenpäin viidelle suosikkiblogilleen

Koska en osaa valita, kierrätän tässä ja nyt palkinnon kaikille, joiden juttuja enemmän tai vähemmän aktiivisesti luen, ja joilla on alle 200 seuraajaa. Jokainen on palkinnon ansainnut. Linkit:


12. toukokuuta 2012

Pieni aikamatka Helsinkiin


Lapsillani on monen polven helsinkiläisiä esivanhempia sekä minun että varsinkin isänsä puolelta. Löysin hänen äitinsä esivanhemmista mm. hienosepän kisälli (klensmedsges.) Anders Malmstenin ja vaimonsa Helena Stenmanin. Heidät vihittiin Helsingissä historiallisena vuonna 1792; Kustaa III murhattiin maaliskuussa ja Ranskassa elettiin keskellä vallan-kumousta. 1700- ja 1800-luvun vaihde oli eloisan ja puutaloja täynnä olevan Helsingin ja sen asukkaiden elämässä suurten muutosten aikaa.



Äitini vanhemmat Sofia Merilä(inen) Limingasta ja Jaakko Jaakonpoika Jaakola Vähästäkyröstä vihittiin Helsingissä 1908.
Äitini syntyi 1911 perheen ensimmäisessä kodissa Josafatinkadun varrella, silloin vielä keskeneräisessä Kalliossa, josta he 1920-luvulla muuttivat Kymiin. Kuvissa vuodelta 1957 olen vanhempieni kanssa keväisellä sunnuntaikävelyllä Kustaa Vaasan muistomerkillä lähellä Käpylän kotiamme. Tälle paikalle Helsinki perustettiin 1550. Ihailimme aina keväisin myös läheisen Vanhankaupunginkosken putouksella Vantaanjoen jäiden lähtöä. 
Linkit: Käväisin 1700-luvun ja 1900-luvun alun Helsingissä, kun Stadia ei vielä ollut. Kannattaa lähteä retkelle.

1700-lukuhttp://www.hel2.fi/kaumuseo/turistit/index.html
http://www.hel2.fi/kaumuseo/panoraamat/kallionkirkko/josafat_1.html
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/helsinki_1908.shtml
Designpääkaupunki: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/102088-muotoilua-kivikaudesta-tulevaisuuteen

10. toukokuuta 2012

Retkellä Fort Slavan raunioilla 1931

Ruotsinsalmen merilinnoituk-seen kuuluu parikymmentä eri varustusta. Uloimpana on pyö-reä,  halkaisijaltaan 75-metrinen Kunnian Linnake, Fort Slava Kukourin saarella. Vuosien 1792-94 aikana taidokkaasti rakennettu linnoitus raunioitui Krimin sodassa 1855.
Kuvassa vanhempani ovat ystä-vineen retkeilemässä Kotkan Fort Slavan raunioilla, lyhyen soutumatkan päässä kotisaares-taan Tiutisesta. Kameran takana oli isäni.
Tässä Wikipedian kuvassa Fort Slavan kunnostettua osaa 2009.

9. toukokuuta 2012

Kuutsalo-valssi, säv. Toni Edelmann

Levy on kaunis sekä katsella
että kuunnella.
Iloisena mainostan, että Toni Edelmann on säveltänyt Kuutsalolle oman valssin. Tonilla on kanssani yhteiset juuret Vanhalan suvun kautta. Vanhin tunnettu esi-isämme Kuutsalossa on Abraham Niilonpoika Wanhala (1685-1753), joka vihittiin 1715 Kymissä Liisa Matintyttären kanssa. Liisa kuoli 40-vuotiaana synnytykseen 14.4.1734. Sukupuun on laatinut FT Veli-Matti Autio.
 Tilasin levyn Kuutsalo Seuran sivulta ja nyt odottelen postia onnellisena.

Lisäys 10.5.2012: Posti saapui juuri. Kiitos kauniista levystä. Sisältö: Kuutsalo-valssi - Laulu saariston kauneudesta - Kesäyö - Sorkan mänty - Viimeinen keikka - Meripojan epäluuloballadi - Lumienkeli - Kesäunelma - Vanha ruuhi - Satujen saaret - Väsyin ja läksin rannalle - Minä rakastan Kuutsaloa - Lumottu maa - Kantelkallion päällä - Kuutsalo-valssi 2. Nimekkäimmät laulajat Tonin lisäksi ovat Vesa-Matti Loiri (Meripojan epäluuloballadi), Eija Ahvo (Väsyin ja läksin taas rannalle) ja Eero Väre (Lumottu maa, joka on Tonin isän säveltämä). 

2. toukokuuta 2012

Matthias Thomae & Decretum Upsaliense

Katolilaiseksi kääntynyt kuningas Juhana III oli vuonna 1576 hyväksyttänyt niin sanotun "Punaisen kirjan" kirkon jumalanpalvelusjärjestykseksi. Suomessa "punainen liturgia" otettiin vastaan maltillisesti, mutta Ruotsissa se jakoi mielipiteitä. 
Juhanan jälkeen kuninkaaksi tuli Sigismund, joka myös oli katolilainen. Tässä tilanteessa punaista liturgiaa vastustanut Kaarle-herttua kutsui talvella 1593 koolle Upsalan kokouksen, jonka päätösasiakirjan myöhemmin allekirjoitti 192 suomalaista pappia Turun pappeinkokouksessa 19.6.1593.
Yksi allekirjoittajista oli esi-isäni, Lapuan 1. kappalainen Matthias Thomae.

Upsalan kokouksen asiakirja vuodelta 1593
Matti Tuomaanpoika (Matthias Thomae) oli Lapuan kappalainen ainakin jo 1593 (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Cappalaiset. – – Pohjan Maalla. – – Matthias Thomae Lapisa.”) Hän sai Kaarle-herttuan kirjeellä 13.9.1594 paloapua korvaukseksi tulipalon aiheuttamista vahingoista ja 29.9.1594 vuotuiseksi ylläpidokseen lukkarin-verosta 10 tynnyriä viljaa. Matti Tuomaanpoika asui Liuhtarin tilalla viimeistään vuodesta 1600 ja maksoi siitä kymmenykset 1611. Hänen vaimonsa Agneta (Agnes) piti leskenä Liuhtarin tilaa hallussaan ainakin vuoteen 1623.
Kuva on sivulta kokkola.fi/historia/nuijasota/uppsala

1. toukokuuta 2012

Virtuaaliretkellä vappuna


Sain sisareltani pari vuotta sitten Rooman tuliaisena oikealla olevan matkamuistonaamion, joka innoitti lähtemään virtuaaliretkelle Italiaan. Vasemmalla on roomalainen mosaiikki, joka esittää teatterinaamioita 100-luvulta ja kuuluu Musei Capitolinin kokoelmiin. Voit vierailla siellä alla olevan linkin kautta. Aika paljon olen matkustellut, mutta Roomaan en ole vielä päässyt. Onneksi nämä hiirimatkat ovat helppoja ja edullisia. Alemmassa linkissä on erilaisia naamioita näin vapun iloksi.

Lähde Roomaan: 
Teatterinaamioita: 
Kiitos käynnistä!