Siltavouti Housu oli aikansa hallintovirkamies

"Caickein twle siltoia tehdä ja tietä perkata..." sanoi keskiaikainen maanlaki ja määräsi erityisesti maantiet, kirkko-, käräjä- ja myllytiet kunnossapidettäviksi. Esi-isäni Matti Martinpoika Housu oli Laihian, Mustasaaren ja Vähänkyrön siltavouti, syntynyt 1620 Vähänkyrön Savilahdessa

1600-luvun maallinen hallinto antoi väestölle kuninkaantuomioita, keräsi veroja ja teetti päivätöitä. Verojen perintä ja muut tehtävät aiheuttivat hallintoalueen jaon pienempiin yksiköihin. Näihin oli oltava myös tarpeelliset virkamiehet. Jokainen hallintopitäjä jakautui neljään neljänneskuntaan ja nämä edelleen pienempiin kymmeneskuntiin. Hallintovirkamiehiä olivat voudit, kirjurit, nimismiehet, neljännesmiehet eli verokuntamiehet, kymmenesmiehet eli lukumiehet, siltavoudit, viestinkiidättäjät, jahtivoudit, vanginkuljettajat ja kestitalonpojat.

Tervajoelta Vähänkyrön kirkonkylän kautta Vaasaan kulkeva entinen
valtatie seurailee Kyrönjoen vehmaita rantoja.
Reitti halkoo kauneinta pohjalaista kulttuurimaisemaa
 ja sen varrella riittää historiallisia tutustumiskohteita

Siltavouti ja jahtivouti olivat nimismiehen tärkeimpiä apulaisia. He olivat tavallisesti talonpoikia. Siltavoudin tehtävänä oli valvoa, että kukin talonpoika piti maittensa läpi kulkevat sillat ja maantiet kunnossa. Jahtivouti puolestaan järjesti pitäjässä yhteisiä jahteja petoeläinten kurissapitämiseksi.