Eversti Leonhard von Vitinghoff sai 1641 läänityksekseen muun muassa Virolahden Kiiskilahden kylän. Läänitys peruuntui isossa reduktiossa, ja vuonna 1705 kiiskilahtelainen esi-isäni Martti Yrjönpoika Kiiski osti 650:lla kuparirahalla von Vitinghoff-suvun ratsutilan Koskelan kylästä.
Myöhemmin laajentunut Kiiskilahden kylä sijaitsi Koskelanjoen suun länsipuolella olevan Yllahden länsirannalla. Kylän paikka on nykyisin Venäjän puolella, Virolahden itäpuolella, rajan takana. Talvisodan kynnyksellä taloja kylässä oli 21 ja torppareita 5. Myös Koskelan tila jäi suurelta osin rajan taakse, kun Stalin piirteli viivojaan kartalle Moskovan rauhansopimuksessa.
Lainaus Koskelan sukukirjasta:
Myöhemmin laajentunut Kiiskilahden kylä sijaitsi Koskelanjoen suun länsipuolella olevan Yllahden länsirannalla. Kylän paikka on nykyisin Venäjän puolella, Virolahden itäpuolella, rajan takana. Talvisodan kynnyksellä taloja kylässä oli 21 ja torppareita 5. Myös Koskelan tila jäi suurelta osin rajan taakse, kun Stalin piirteli viivojaan kartalle Moskovan rauhansopimuksessa.
 |
| Elisabet Petrovna hallitsi Venäjää 1741-62 |
Martti Yrjönpoika hoiti Koskelan sukutilaa kuolemaansa saakka 1710. Perimätiedon mukaan hänet tappoivat Pietari Suuren kasakat. Eino Raunio kirjoittaa Virojoen kirjastossa olevissa muistioissaan: "Vitinghoffilta tilan ostanut Martti Yrjönpoika tapettiin venäläisten kurikoimana ja mukiloimana vuonna 1710." Tapahtumasta ei ole enempää tietoa, mutta Koskelan rakennukset jäivät silloin polttamatta.
Venäläiset hyökkäsivät kuitenkin uudestaan 1741-43, jolloin Vitinghoffin 100-vuotiaat säterirakennukset poltettiin, viljaa ja eläimiä ryöstettiin ja talon asukkaat joutuivat pakenemaan piilopirtteihin. Vasta kolmen vuoden kuluttua tilalle palattiin ja uudelleenrakennustyö alkoi.
Venäläiset hyökkäsivät kuitenkin uudestaan 1741-43, jolloin Vitinghoffin 100-vuotiaat säterirakennukset poltettiin, viljaa ja eläimiä ryöstettiin ja talon asukkaat joutuivat pakenemaan piilopirtteihin. Vasta kolmen vuoden kuluttua tilalle palattiin ja uudelleenrakennustyö alkoi.
Vuodesta 1741 alkaen Venäjää hallitsi keisarinna Elisabet Petrovna; ainoa Pietari Suuren ja Katariina I:n yhdestätoista lapsesta, joka eli aikuisikään asti.
Koskelan sukuseura: http://www.koskelat.org/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti