Kotkalaiset nuoret retkeilivät 1920-30 -luvuilla lähisaarissa, kuten nyky-nuoretkin. Tänään vain rantaudutaan mukavilla moottoriveneillä ja musiikkia kuunnellaan vähän pienemmillä soittimilla. Kahvitermarin tilalla on usein toisenlainen pullo.
Kuvassa on romanttisempi piknikki. Veivattavan matkagrammarin levy-lautasella pyörii varmaankin Malmstenia, joka oli ajan idoli. Isäni osasi paljon Jorin iskelmiä ulkoa ja lauloi niitä säestäen itseään maniskalla. Monilla unohtumattomilla saarireissuilla sain myöhemmin olla itsekin mukana. Retkelle lähdettiin aina suurella sukulais- ja ystäväjoukolla.
Yläkuvassa äitini merimiespuvussa (oikealla). Alla on kuva 1940-luvun lopun iloiselta reissulta isoisäni synnyinsaarelle Kuutsaloon. Minä olen tumma-myssyinen lapsonen istumassa kajuutan edessä. Kuvat nappasi isäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti