Pungemakarin (Punkarin) maakauppiassuvun lähtökohta oli Isonkyrön Orismala, missä asuneella Lauri Pungemakarilla oli kolme poikaa. Asiakirjoista ei voi varmasti päätellä, oliko kukkarontekijää tarkoittava nimi pungemakare vielä 1500-luvulla ammattinimi vai oliko se jo muuttunut pelkäksi sukunimeksi.
Olavi Laurinpoika rupesi kauppiaaksi ehkä myydäkseen suvun muiden jäsenten käsityötuotteita. 1540- ja 1550-luvuilla hän purjehti melko säännöllisesti Kemin markkinapaikalle. Verokirjoista voi todeta, miten hänen varallisuutensa kaupankäynnin avulla vuosi vuodelta kasvoi. Vuonna 1548 hänellä oli vain 2 punnanalaa peltoa, mutta kymmenen vuotta myöhemmin jo 4 punnanalaa (4,1 ha). Suunnilleen samaan aikaan hänen lypsylehmiensä määrä lisääntyi 6:sta 18:aan. Vuonna 1560 Olli Punkari olikin suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurin karjanomistaja.
Tiedot: MinSläkt 3.6, Programmet tillhör: Ossian Mesterton
Tiedot: MinSläkt 3.6, Programmet tillhör: Ossian Mesterton
Kukkaron historiaa
Irtotaskuja edelsivät vyöhön kiinnitetyt metallikoukut, vyöt ja vyölliset, joista roikkuivat monenlaiset tarvikkeet kuten kukkaro, neulikko, veitsi tuppineen, vaskikampa ja ompelukoukku. Kukkarossa pidettiin rahaa ja ompelutarvikkeita ja se suljettiin koristeellisilla nauhoilla. Vyölliset syrjäytyivät Ruotsista maahamme tulleen irtotaskun tieltä. Kuva Markku Haverinen: Pyhäjärveltä peräisin oleva vyöllinen oli esillä Aarteita Karjalasta - Wiipurilainen Osakunta 350 vuotta -näyttelyssä Suomen kansallismuseossa 4.4. - 27.7.2003.
4 kommenttia:
Hei ja kiitos tietoiskusta Punkarin nimen alkuperästä. Osuin sivullesi tehdessäni omaa sukututkimusta. Meillä näyttää olevan kaukainen yhteinen esi-isä.
Samaan sukuun taidan minäkin kuulua. Valentin oli näemmä Tukholmassa syntynyt. Jännä saada tällainen tieto esi-isästä :)
Sama esi-isä ilmeisesti minullakin. Valentin näyttäisi olevan syntynyt Tukholmassa, jännä juttu että on päätynyt sieltä Orismalaan.
Kiitos kaukaiset sukulaiset. Kiva tavata.
Lähetä kommentti