 |
| Lapuan vaakuna |
Knuutti Simonpoika Hakoinen (1637-1697) oli talonpoika, lautamies, kirkonisäntä, kuudennusmies ja kirkonrakentaja Lapualta. Hänet mainitaan sukututkimuksissa esiäitini Vendela Paavalintytär Liuhtarin mieheksi. Käräjäpöytäkirja vuodelta 1682 paljastaa kuitenkin oikeaksi aviomieheksi ja esi-isäkseni Knuutti Juhanpojan (Liuhtarin isäntä 1663-1670). Hänkin oli lautamies, kuudennusmies ja kirkkoväärti (joissakin lähteissä myös kirkonrakentaja).
Liuhtarin edellinen isäntä oli Vendelan isä, kappalaisen poika Paavali Matinpoika. Hän sääti testamentissaan 1658 vaimolleen Kertulle tällaisen syytingin:
"Tupa ja kamari, pieni aitta, sänky ja vuodevaatteet, uusi raudoitettu arkku, hevonen ja reki, lehmä, hieho, kolme lammasta, Saariluhdan niitty ja pari peltokappaletta."
Syytinkimuori Kerttu asusteli omassa tuvassaan erillään vävynsä Knuutin taloudesta. Knuutti lienee ollut varsin varakas mies, sillä 1660-luvun alussa hän ja Lapuan nimismies menivät takuuseen lapualaisten puolesta, kun Uuteenkaupunkiin oli tarkoitus rakentaa lapualaisille tullitupa.
Vuonna 1665 Knuutti Liuhtari sai kunnian kuskata piispaa ja tämän seuruetta piispantarkastuksen yhteydessä Kyrön Kirppulaan ja sieltä pappilaan; piispantarkastukset olivat siihen aikaan suuria tapauksia.
Liuhtarin kylä tunnettiin jo 1500-luvulla kasvavana kylänä Lapuanjoen varrella. Joen pohjoispuoli oli kokonaan Liuhtarin suvun hallussa. Suku oli varsin voimakas ja se onkin ainoana Lapualla jättänyt nimensä pysyvästi koko kylälle. Liuhtarissa tontit olivat vieri vieressä ja rakennukset muodostivat tiheästi rakennetun ns. kasakylän. Lapuanjoella oli huomattava merkitys Liuhtarin kylälle. Jokea pitkin kulki perinteinen kirkkotie Kuortaneelta Isoonkyröön. Kylän kohdalla oli tärkeä silta ja kesäisin kuljettiin veneillä aina merenrannalle asti. Suomen sodan aikana venäläiset polttivat sillan turvatakseen pakonsa Kuortaneelle päin. Tuli tuhosi lähes koko Liuhtarin kylän.
Lähde: Kotiseutuni Lapua - Historian kirja peruskoululaisille (Anneli Torppa - Päivi Tienhaara - Heikki Hantula 1993)
1 kommentti:
I have Knutti Liuhtari the church builder in my family history. I his father as Juhon and Knut was born in 1615-1620.
Tilallinen, lautamies, kirkonisäntä, kuudennusmies, kirkonrakentaja Knuutti Juhanpoika Liuhtari, Lapuan Liuhtarinkylän Liuhtarin isäntä 1663-1670-l., lautamies 1643-1672 [42], kirkonisäntä 1660-1662 ja 1670-1684, näistä kuusi viimeistä vuotta yhdessä vävynsä Heikki Antinpojan kanssa [43], kuudennusmies vuodesta 1660 lähtien [44].
Liuhtarin edellinen isäntä Paavali Matinpoika (välillä Heikinpoika) oli Knuutin appiukko. Paavali sääti vuonna 1658 testamentissaan vaimolleen Kerttu Heikintyttärelle syytingin, joka oli seuraavanlainen: tupa ja kamari, pieni aitta, sänky ja vuodevaatteet, uusi raudoitettu arkku, hevonen ja reki, lehmä, hieho, kolme lammasta, Saariluhdan niitty ja pari peltokappeletta. Syytinkimuori asusteli omassa tuvassaan erillään vävynsä kirkonrakentaja Knuutti Liuhtarin taloudesta [45].
Knuutti Liuhtari lienee ollut melko varakas mies, sillä 1660-luvun alussa hän ja Lapuan nimismies menivät takuuseen lapualaisten puolesta, kun Uuteenkaupunkiin oli tarkoitus rakentaa lapualaisille tullitupa [46]. Vuonna 1665 Knuutti Liuhtari sai kunnian kuskata piispaa ja tämän seuruetta piispantarkastuksen yhteydessä Kyrön Kirppulaan ja sieltä pappilaan; piispantarkastukset olivat siihen aikaan suuria tapauksia [47].
Knuutti kuoli 25.1.1685 Liuhtarilla.
Vaimo luultavasti Venla Paavalintytär (kinkerikirja -1712). Isä Liuhtarin edellinen isäntä Paavali Matinpoika.
Lähetä kommentti