Suomen luotsilaitoksen synty liittyy Kustaa Vaasan tekemään Suomen-matkaan Venäjän sodan aikana 1555-56, jolloin hän nimitti mm. esi-isäni "Pitkäpaaden Jaakon" kruununluotsiksi. Homma on periytynyt Jaakon kymenlaaksolaisjälkipolvissa pitkään; onhan laaja suku asunut satoja vuosia saaristossa ja rantakylissä.
Luotsausta oli harjoitettu jo ennen Kustaa Vaasan vierailua, ja siitä oli säännöksiä mm. Maunu Eerikinpojan (Ruotsin kuningas 1319-1364) kaupunkilaissa, mutta käytännössä se oli järjestäytymätöntä. Kustaa Vaasa oli yksi Ruotsi-Suomen sotalaivaston kehittäjistä, joten hän tuli kiinnittäneeksi huomiota laivojen kulun turvaamiseen vaarallisilla saaristoväylillä. Turun - Viipurin väylän merkitsemisestä kuningas antoi määräyksiä kirjeissään 8.1. ja 3.5.1556. Hän myös kehotti Juhana-herttuaa valvomaan, että luotsit saivat kohtuullisen korvauksen työstään. Rahassa maksetun palkan sijaan tulivat myöhemmin verohelpotukset. Kuningas Juhana III lupasi 1579 ottaa suojelukseensa ne luotsit, jotka asuivat saaristossa ja vapauttaa heidät veroista niinä vuosina, jolloin he keväisin ja syksyisin ohjasivat kruunun laivoja Tallinnaan ja Viipuriin. Vilkkaan laivaväylän läheisyydessä sijaitseva Kuutsalo sopi oivallisesti kruunun haluamaksi luotsitukikohdaksi.
 |
| Isoisäni sisarelleen 16.8.1907 lähettämä Kuusisen luotsitupaa esittävä kortti |
Kuutsalon luotsien vartiointipaikka oli 1800-luvun alkupuolella Fort Slava eli Kukouri. Sieltä se siirrettiin Kuusiseen 1879.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti